Tämän aamun paino näytti 92,1kg, joka on -700grammaa viikon takaisesta. Olen asettanut huhtikuun lopun tavoitteeksi 91 kiloa, eli nyt PITÄISI ottaa loppukiri, jos haluaisin sen saavuttaa. Kokeilla aion ja punnaan torstaiaamuna ainakin itseäni varten painon.

Nyt alkaa sitten pistelaskennan kymppiviikko. Viime viikolla ei tullut kirjattua tänne mitään vinkkejä, mutta tuttua asiaahan tuossa vihkosessa oli. Liikunnan merkityksestä laihdutuksen tukena, siitä kirjoitettu vihkonen täyteen vinkkejä arjessa toteutettavaksi. Tämän viikon teemana on sitten painonhallintatilanteet juhlapyhinä, vierailuilla ja matkoilla. Jokainen varmasti osaa arjessaan syödä asiallisesti, mutta sitten ryöpsähtää näissä erityistilaisuuksissa ja juhlapyhinä. Jos niihin lähtee mukaan pariaatteella, että saahan sitä juhlissa syödä niin paljon kuin huvittaa, niin ei se ainakaan tue painon pudotusta. Kokonaan ei kannata herkuista kieltäytyä, mutta kohtuudessa kannattaa pysyä. Ottamalla pienemmän siivun täytekakusta, nauttimalla lasillisen vähemmän virvokkeita, valitsemalla pienimmän munkin tai vaikka ottaa vain puolikkaan. Yksi tärkeä asia, mikä pitäisi opetella: sanomaan "ei kiitos" , jos juhlissa tarjoilija tai vieraskutsuilla emäntä tulee tarjoamaan santsikierrosta.

Yksi itselleni tärkeä vinkki on syömisketjun tunnistaminen. Eli oppia tunnistamaan ne heikot kohdat, joissa itse sortuu herkuttelemaan. Niihin pitäisi pystyä valmistautumaan etukäteen. Sitten kun se heikko kohta tulee, niin toimii etukäteen suunnitelmallaan tavalla. Minulla esimerkiksi tulee otettua ohimennen vaikka nakkia popsittavaksi, jos joku asia tympii ihan hirveästi. Sitten kun annan itselleni luvan ottaa yhden, niin huomaan, että pian menen jääkaapille uudemman kerran ja otan toisenkin ja kohta taas haen lisää... Otsan rypistys Miksi se on niin vaikeaa vaihtaa tyyliä ja ottaisinkin ennemmin porkkanan nakin tilalle?

Tämmöstä tällä kertaa. Painonhallinta on uusien tapojen opettelua. Siinä ohje teillekin tiivistettynä kymppiviikon vihkosesta.