Hip ja hei. Taannoiset labratulokset ovat nyt tiedossani ja juttelutuokio lääkärin kanssa valoi uutta intoa painonhallintaan. Asiahan oli nakki eli sillon joskus pari vuotta sitten minulla todettiin 2.tyypin diabetesriski melko korkeaksi ja jos oltas sillon rasva-arvoja mittailtu, niin olis näyttäny ihan varmasti hurjia lukuja. Söin päivittäin pullaa tai rasvasta kuivakakkua, kakut oli oikein herkkuja, joita leivoin pakasteeseen vain itseäni varten.  Paino on tippunut hurjimmasta luvusta (118,9kg) melko paljon (nyt siis 94,9kg) ja sokerirasitus osoitti sen, että ei ole syytä huoleen. Jee! Rasva-arvo oli 4,3 , jota lääkäri kehui matalaksi. /(Vertauksen vuoksi:miehelläni sama arvo on 8,2 vaikka syömme samaa ruokaa ja vaikka hän on normaalipainoinen.) Ainoa, josta lääkäri vähän moitti oli hemoglobiini ja siihen otan rautakuurin. Mulla on kova sana, jos hb nousee edes 120, nyt se oli 112. Mitä tässä muuta voi, kuin olla tyytyväinen. Se, minkä takia olen painonpudotuksen ja terveellisemmän syömisen aloittanut, on tuottanut tulosta. Siks toiseks: motivaatio on tosi hyvin kohdillaan, joten ei tästä muuta tietä ole, kuin jatkaa samoilla linjoilla. Oma olotilanikin on huomattavasti piristynyt tässä matkan varrella. Tunnen itseni nuoreksi ja terveeksi